CET-ekvivalentti hitsattavuudelle
CET-ekvivalentti on muunneltu versio hiiliekvivalentista (CEV), joka ottaa mangaanin ja molybdeenin huomioon pienemmillä painotuskertoimilla. Se auttaa määrittämään jäähtymisolosuhteet ja esilämmityslämpötilan nykyaikaisille rakenneteräksille.
Fysikaalis-kemiallinen vaikutusmekanismi
CET-ekvivalentti laskee terästen hitsattavuuden summaamalla hiilen (C), mangaanin (Mn) ja molybdeenin (Mo) tietyillä painotuskertoimilla. Tämä summa kertoo, miten metalli käyttäytyy jäähtyessään.
Metallurginen merkitys ja riskit hitsauksessa
Liian korkea CET-ekvivalentti voi johtaa nopeaan jäähtymiseen ja edesauttaa rakenteen muuttumista lasinkovaksi. Tämä lisää halkeamisherkkyyttä ja heikentää teräksen sitkeyttä. Liian matala CET-ekvivalentti puolestaan voi johtaa hitaampaan jäähtymiseen, mikä johtaa rakeen kasvuun ja siten alentuneeseen lujuustasoon.
Pajakäytäntö ja toimintaohjeet
CET-ekvivalentin laskemiseksi lisää seuraavat painotuskertoimet kerrottuna vastaavilla pitoisuuksilla:
• Hiili (C): 1
• Mangaani (Mn): 0.5
• Molybdeeni (Mo): 0.2
Esimerkki: Teräksessä on 0,4 % hiiltä, 0,8 % mangaania ja 0,3 % molybdeenia.
CET = (0,4 * 1) + (0,8 * 0,5) + (0,3 * 0,2) = 0,4 + 0,4 + 0,06 = 0,86
Jäähtymisolosuhteet ja esilämmityslämpötila tulee valita siten, että CET-ekvivalentti on optimaalisella alueella noin 0,5–1,0. Jos CET-ekvivalentti on yli 1,0, jäähtymisen tulee olla hitaampaa halkeamien välttämiseksi. Jos arvo on alle 0,5, jäähtymisen tulee olla nopeampaa rakeen kasvun estämiseksi.