Jäännösrikkipitoisuuden vaikutus
Jäännösrikkipitoisuuden vaikutus: Rikkipitoisuudet sulassa voivat muodostaa mangaanisulfideja, jotka valssatuissa rakenteissa esiintyvinä jonoina johtavat anisotrooppiseen sitkeyteen. Liukoinen rikki laskee myös pintajännitystä ja vaikuttaa tunkeumaan hitsauksessa.
Fysikaalis-kemiallinen vaikutusmekanismi
Jäännösrikki sulassa reagoi mangaanin kanssa muodostaen mangaanisulfideja. Ne muodostuvat jonoina valssattuun rakenteeseen ja johtavat anisotrooppiseen sitkeyteen, mikä tekee jännityksen siirtymisestä epätasaista. Liukoinen rikki laskee sulan pintajännitystä, mikä nostaa juoksevuusrajaa ja vaikuttaa tunkeumaan hitsauksessa.
Metallurginen merkitys ja riskit hitsauksessa
Liian korkea jäännösrikkipitoisuus voi muodostaa mangaanisulfideja, jotka johtavat anisotrooppiseen sitkeyteen ja tekevät jännityksen siirtymisestä rakenteessa epätasaista. Tämä lisää säröjen ja kuumasäröjen riskiä. Liukoinen rikki laskee pintajännitystä, mikä nostaa juoksevuusrajaa ja vaikuttaa tunkeumaan hitsauksessa. Liian suuri tunkeuma voi johtaa jännityskertymiin ja aiheuttaa säröjä.
Pajakäytäntö ja toimintaohjeet
Jäännösrikin vaikutuksen minimoimiseksi rikkipitoisuus sulassa on pidettävä alle 0,1 %. Tämä voidaan saavuttaa valitsemalla teräs huolellisesti ja käyttämällä hapettumisenestoaineita. Hitsauksessa on huolehdittava, ettei tunkeuma ole liian suuri jännityskertymien välttämiseksi. Tunkeuma 1-2 mm on yleensä turvallinen.