Väsymisjuovat
Väsymisjuovat ovat hienoja, yhdensuuntaisia uurteita materiaalin murtopinnalla. Ne syntyvät jokaisella värähtelyjaksolla plastisen muodonmuutoksen seurauksena särön kärjessä. Ne todistavat: särö on kasvanut väsymisen seurauksena, ei kertaluonteisen ylikuormituksen.
Fysikaalis-kemiallinen vaikutusmekanismi
Särö kasvaa vaihtelevassa kuormituksessa askel kerrallaan. Särön kärjessä plastinen muodonmuutos vaihtelee: kuormitettaessa särö avautuu, materiaali muokkautuu plastisesti. Kuormituksen poistuessa särö sulkeutuu. Jäljelle jää hieno uurteen. Jokainen uurteen vastaa yhtä kuormitusvaihtoa. Uurteet ovat kohtisuorassa särön etenemissuuntaan nähden. Ne näkyvät vain suurella suurennoksella.
Metallurginen merkitys ja riskit hitsauksessa
Hitseissä on lovia (pyöristys, palokerrokset). Näihin loviin jännitykset keskittyvät. Dynaamisessa kuormituksessa (koneet, ajoneuvot, sillat) väsymissärö alkaa sieltä. Murtopinnan väsymisjuovat osoittavat: rakenneosa on murtunut monien pienten kuormitusvaihteluiden seurauksena, ei kertaalleen ylikuormituksesta. Riski: särö kasvaa huomaamatta, kunnes jäljellä oleva poikkileikkaus murtuu äkillisesti. Väsymisjuovat ovat varoitusmerkki suunnittelu- tai valmistusvirheistä.
Työpaikkakäytäntö ja toimintaohjeet
Väsymisjuovat havaitaan vain pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Makroskooppisesti on olemassa lepoviivoja, jotka näyttävät samoilta mutta ovat karkeampia. Epäiltäessä väsymistä käyttäjän on tarkastettava murtopinta huolellisesti. Toimenpiteet välttämiseksi: hiomalla tai TIG-sulatuksella tasoita hitsin pyöristyskohdat. Vältä palokerroksia. Vähennä jännityskeskittymiä. Tuo puristusjännityksiä (kuulapuhallus). Tarkista loven säde ja pinnankarheus.